10.09.2024

Suomen Punainen Risti perustettiin auttamaan sotilaita Turkin sodassa

Sotilaita, kameleita ja henkilökuntaa suomalainen sotalasaretin edustalla Jerevanissa 1877.
Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Suomalainen Punaisen Ristin yhdistys syntyi tilanteessa, jossa Venäjä ja Turkki olivat juuri ajautuneet sotaan.

Toukokuun 7. päivänä 1877 Helsingfors Dagblad -lehden sivuilla herätti ihmetystä kaksi kilpailevan Punaisen Ristin ilmoitusta.

Suomeen perustetun Venäjän Punaisen Ristin alaosasto vetosi suomalaisia liittymään mukaan yhdistyksen toimintaan ja keräämään varoja Turkin sodassa haavoittuneiden auttamiseksi.

Toisessa ilmoituksessa kaupunkilaisia kutsuttiin vielä samana iltana perustamaan Suomeen omaa Punaisen Ristin kansallista yhdistystä. 

Venäjä ja Turkki olivat kuukautta aiemmin ajautuneet sotaan. Koska Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa, näytti todennäköiseltä, että myös suomalaisia sotilaita lähetettäisiin taistelemaan Kaukasukselle osana Venäjän armeijaa.

Venäjän Punainen Risti halusi auttaa haavoittuneita sotilaita ja pyysi suomalaisia mukaan avustusoperaatioon. Suomessa kuitenkin pelättiin, että avustustyö olisi suuntautunut vain Venäjän armeijan lääkintähuollon tukemiseen. Parempana vaihtoehtona pidettiin oman yhdistyksen, Suomen Punaisen Ristin perustamista.

Yhdistys haavoittuneiden ja sairasten sotilaiden hoitoa perustettiin 7.5.1877 Helsingin raatihuoneella.
Yhdistys haavoittuneiden ja sairasten sotilaiden hoitoa perustettiin 7.5.1877 Helsingin raatihuoneella. Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Toukokuun 7. päivän perustamiskokous oli menestys. Oma kansallinen yhdistys syntyi, ja sen päätehtäväksi tuli auttaa sairaita ja haavoittuneita sotilaita. Suomen Punainen Risti kuului sodan aikana Venäjän Punaiseen Ristiin ja toimi yhteistyössä sen kanssa. Perustamiskokouksessa korostettiin, että yhdistys oli silti itsenäinen, ja sen tärkeä tehtävä oli myös kotimaan apu.

Asetelma oli joka tapauksessa erikoinen, koska jo tuolloin järjestön periaatteisiin kuului, että kussakin maassa toimii vain yksi Punainen Risti.

Ensimmäinen avustusoperaatio oli kenttäsairaala rintamalle

Uudessa yhdistyksessä ei jääty jahkailemaan. Keräys kenttäsairaalan lähettämiseksi Turkin sotaan käynnistettiin välittömästi.

50-paikkainen ambulanssi, eli kenttäsairaala, saatiin varustettua kahdessa kuukaudessa yhdistyksen perustamisesta.  Sairaala varustettiin niin, että siellä pystyttiin tekemään melko vaativiakin kirurgisia toimenpiteitä ja hoitamaan potilaat terveiksi saakka.

Suomen Punaisen Ristin ensimmäisen ambulanssin kokopuinen leikkauspöytä vuodelta 1877.
Suomen Punaisen Ristin ensimmäisen ambulanssin kokopuinen leikkauspöytä vuodelta 1877. Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Seitsemäntoista suomalaista työntekijää ja sairaala lähtivät rautateitse kohti rintamaa 9. heinäkuuta 1877. Sairaala sijoitettiin rintaman selustaan Erevaniin, Araratvuoren juurelle, eikä saanut hoidettavakseen niin paljon potilaita kuin oli odotettu. Noin viiden toimintakuukauden aikana sairaalassa hoidettiin noin 160 potilasta. Henkilökunnalle määrä oli suuri pettymys.

Onnistuneempia tarinoita oli kuitenkin edessä tulevina vuosikymmeninä.

Teksti: Kiia Etelävuori

Pääasiallinen lähde: Gunnar Rosén (2002): Sata sodan ja rauhan vuotta.

Suomen Punaisen Ristin historian vuosikymmenet

Sotalasaretti lähetetään Turkin rintamalle, ja suomalainen Punaisen Ristin yhdistys perustetaan. Lue lisää

Yhdistys aloittaa sairaanhoitajakoulutuksen ja pitää ensimmäisen ensiapukurssinsa. Lue lisää

Sairasmajoja perustetaan kulkutautien torjumiseksi, ja nälänhädän uhreille kerätään apua. Lue lisää

Japanin sotaan lähetetään Suomesta sairasvaunut ja kenttäsairaala. Lue lisää

Ensimmäisen maailmansodan uhreja autetaan myös suomalaisvoimin. Suomi itsenäistyy ja sisällissota syttyy. Lue lisää

Terveyskeskuksia edelsivät Punaisen Ristin sairasmajat. Ensiaputaitojen kehittäminen edistyy. Karjalan pakolaiset saavat apua. Lue lisää

Toinen maailmansota alkaa, ja Punainen Risti vastaa uudenlaisiin tarpeisiin. Lue lisää

Punaisen Ristin rooli kasvaa Suomessa sodan aikana ja sen jälkeen. Lue lisää

Kotimaantyötä yksinäisyyttä vastaan ja terveyden puolesta. Paluu kansainväliseen avustustoimintaan. Lue lisää

Katastrofirahasto syntyy. Biafran nälänhätä herättää auttamishalua. Kotimaan pelastustoimintaa kehitetään. Lue lisää

Pakolaisten saapuminen aiheuttaa ennakkoluuloja. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyy, ja ensiapuopetus uudistuu. Punainen Risti auttaa Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä kärsineitä ihmisiä. Lue lisää

Suomen Punainen Risti auttaa Puolan kriisissä. Kotimaassa alkavat ensiapupäivystykset, ja terveystyötä kehitetään. Nälkäpäivä-keräys syntyy. Lue lisää

Avustustyötä Jugoslavian sodista Estonian uppoamiseen. Nuorten turvatalot perustetaan, psykologisen avun valmiutta vahvistetaan ja maahanmuuttajatyön tarve kasvaa. Lue lisää

Tsunami aiheuttaa poikkeuksellisen avustusoperaation. Kotimaassa kehitetään henkistä tukea ja ikääntyvien ihmisten auttamismuotoja. Lue lisää