Yhteisölähtöinen kotoutuminen
Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilottihankkeessa edistetään kiintiöpakolaisina eli uudelleensijoitettuina kuntiin saapuneiden maahanmuuttaneiden kotoutumista.
Kotoutumisen alkuvaiheessa sosiaaliset suhteet ja verkostot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilotissa kiintiöpakolaisina Suomeen saapuneita maahanmuuttaneita kutsutaan osallistumaan kotoutumistoiminnan kehittämiseen.
Vuoden 2025 loppuun saakka kestävä pilotti käynnistyi tammikuussa 2023. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hankkeessa on mukana Punaisen Ristin lisäksi Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak ja Kirkkohallitus.
Hankkeessa mukana olevalle noin 14 kiintiöpakolaisia vastaanottavalle paikkakunnalle perustetaan yhteisökummien ryhmiä, jotka tukevat monipuolisesti pakolaisten kotoutumista. Punainen Risti ja hankekumppanit rekrytoivat ja kouluttavat yhteisökummit tehtävään.
Lähtökohtana maahanmuuttaneiden tarpeet
Yhteisökummeja ja kiintiöpakolaisina saapuneita valmennetaan löytämään keinoja, jotka auttavat kotoutujia saamaan tietoa elämästä Suomessa ja tarvittavia taitoja uudella paikkakunnalla toimimiseen. Uskomme että verkostoissa on voimaa ja lukemattomia mahdollisuuksia. Kotoutujilla on yleensä alussa vain vähän verkostoja ja yhteisöihin pääseminen vie aikaa.
Yhteisökummiryhmät ja ohjaajat järjestävät kiintiöpakolaisina kuntaan muuttaneille erilaisia räätälöityjä toimintamuotoja, joiden avulla kiinni pääseminen uuden kotipaikkakunnan elämään helpottuu. Luotamme ryhmien ja yhteisöjen voimaan löytää omat toiminnan tavat. Yhteisö kannattelee jäseniään, myös uusia.
Tavoitteena on kehittää toimintaa, jossa huomioidaan maahanmuuttaneiden ilmaisemat tarpeet ja toiveet sekä heidän tilanteensa. Kotoutujien lisäksi hyödynsaajia ovat myös osallistuvat kunnat, järjestöt, seurakunnat sekä koko pakolaisten vastaanottojärjestelmä.
Hankkeen tavoitteet
1. Kiintiöpakolaiset tietävät toimintamahdollisuuksista ja osallistuvat niihin. He kokevat olevansa tervetulleita toimintaan. Kontaktit paikkakuntalaisiin lisääntyvät, sosiaalinen verkosto kasvaa ja tuo elämään kuulumisen ja osallisuuden tunnetta. Koulutukset tarjoavat kotoutumispolulle uusia vaihtoehtoja ja lisäävät osaamista.
2. Yhteisökummit tunnistavat tehtävänsä ja heillä on selkeät roolit. He kehittävät toimintaa paikkakunnalle sopivilla tavoilla. He ovat motivoituneita ja tyytyväisiä toimintaan. He saavat tarvitsemansa tuen ja koulutuksen hankkeen henkilökunnalta ja kunnan vastuuviranomaisilta.
3. Yhteisölähtöisen kotoutumisen käytännöistä ja malleista saadaan kokemusta eri paikkakunnilta. Yhteistyötahot ja sidosryhmät osallistuvat mallin kehittämiseen aktiivisesti. Kehittämistyössä aktivoidaan kohderyhmän jäseniä antamaan palautetta ja kehittämisehdotuksia. Yhteisökummitoiminnasta valmistuu opas.
Työkaluja sujuvampaan kotoutumiseen
Mitä kuuluu -keskustelut
Mitä kuuluu –keskustelu on matalan kynnyksen työkalu, jonka tavoitteena on kotoutujien kuulluksi tuleminen ja sen myötä kokemus osallisuudesta. Keskustelujen anti auttaa suuntaamaan hankkeen toimintaa paremmin kotoutujien tarpeiden mukaisesti. Kotoutujien kanssa keskustellaan arkisista asioista ennalta määritellyn keskustelurungon mukaan. Kotoutuja saa vastata mihin haluaa. Tarkoituksena on selvittää, mitä kotoutuja tuumii arjesta, mikä toimii, mikä ei, ja minkälaisia toiveita hänellä on. Mitä kuuluu –keskustelun avulla saadaan arvokasta tietoa siitä, miten paikkakunnan toimijat voisivat muokata toimintaansa palvelemaan kotoutujia paremmin.
Kotoutumistarjottimet
Kotoutumistarjotintyöskentelyssä analysoidaan ja kuvataan viranomaisten ja sidosryhmien yhteistyötä eri paikkakunnilla. Yhteisen työskentelyn kautta tehdään näkyväksi myös mahdollisia osallistumisen tai mukaan pääsemisen esteitä, joita yhteisöillä usein on. Niitä pyritään ratkomaan yhteisesti keskustellen. Kotoutumistarjotinpohjan ohjeineen voi ladata tältä sivulta maksuttomana käyttöön. Kotoutumistarjottimia on käytetty kotoutumistyössä vuodesta 2016 lähtien. Kotoutumistarjotinmallin voi ladata täältä.
Yhteisökummit
Yhteisökummi edistää kotoutujien osallistumista yhteisöjen ja järjestöjen toimintaan kotoutujien toiveiden mukaan. Yhteisökummina voi toimia yksin tai ryhmän jäsenenä. Yhteisökummi on käynyt valmennuksen, perehdytyksen tai pätevöitynyt toiminnan kautta. Yhteisökummi on kiinnostunut monenlaisesta toiminnasta, tuntee paikkakunnan toimintamuotoja ja mahdollistaa kotoutujien pääsyn eri yhteisöihin.
Yhteisökummeja on tällä hetkellä reilu 100. Heitä varten on kehitetty oma yhteisökummivalmennus. Valmennuksen lopuksi paikkakunnan kotoutujat ja kummit suunnittelevat käynnistyvää toimintaa yhdessä.
Pilottihankkeen saavutuksia
Pilotin puoliväliin mennessä toimintaa on käynnissä tai käynnistymässä 14 paikkakunnalla. Paikkakunnilla on etsitty avaintoimijoita, tutustuttu heihin, selvitetty toimintaympäristön piirteitä, solmittu yhteistyösopimuksia ja kutsuttu tunnistettuja toimijoita kotoutumistarjotintyöpajoihin. Työpajojen jälkeen muodostuneen uuden yhteisön kanssa on käynnistetty konkreettisia suunnitelmia kotoutumisen edistämiseksi paikkakunnalla.
Jokaisella mukana olevalla paikkakunnalla on jo olemassa kotoutumistoimintaa. Pilotin tarkoitus on tuoda uusia näkökulmia siihen ja samalla vahvistaa yhteisöjen yhteistyötä.
Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilotista tuotettuja materiaaleja
Podcastit
Koti yhteisössä: Miten kotoutua ja löytää uusia yhteisöjä uudessa kotimaassa? Laumapodi. Humak.
Podcastissa pohditaan, mistä kokemus yhteisöllisyydestä syntyy, miten uusiin yhteisöihin pääsee mukaan ja miten ihmisten yksilölliset tarpeet, kyvyt ja osaaminen pääsisivät paremmin esiin eri yhteisöissä. Keskustelijoina ovat Humanistisen ammattikorkeakoulun Yhteisöpedagogi-koulutuksen lehtorit Eeva Mäntylä ja Satu Riikonen, Soraya tasa-arvo ry:n hallituksen puheenjohtaja, vuoden 2017 pakolaisnaisen ja Vantaan osaamiskeskuksen projektipäällikkö Bahar Mozaffar sekä Suomen Punaisen Ristin Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilotin projektipäällikkö Johanna Matikainen.
Blogitekstit
Humanistisen korkeakoulun Humaaneja näkökulmia kotoutumiseen -blogisarja:
Kotoutujien ääni kuuluviin: Kokemuksia neljältä paikkakunnalta
Yhteisölähtöinen kotoutuminen – yhteisöön kuuluminen on ihmisen perustarve
Artikkelit
Kotoutumistarjottimet
Varsinais-Suomen Piirin kotoutumistarjotin
Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilotin yhteyshenkilöt
Pilotin työntekijät tavoittaa sähköpostilla: etunimi.sukunimi@punainenristi.fi.
SPR Oulun piiri
Marika Parkkila ja Juho Tervo: Kajaani, Suomussalmi, Utajärvi
SPR Länsi-Suomen piiri
Milla Ukkonen ja Tuuli Ihamäki: Kokkola, Pietarsaari, Jyväskylä, Äänekoski
SPR Varsinais-Suomen piiri
Aurora Nisso: Turku, Kaarina, Lieto, Raisio
SPR Kaakkois-Suomen piiri
Sarianne Honkanen: Rautjärvi, Hirvensalmi, Kouvola, (Kotka)
SPR keskustoimisto
Johanna Matikainen
Kirkkohallitus
Henriikka Saine: etunimi.sukunimi@evl.fi
Humak
Satu Riikonen ja Eeva Mäntylä: etunimi.sukunimi@humak.fi
Hankkeen päätoteuttaja on Suomen Punaisen Ristin keskustoimisto. Hankekumppaneina ovat Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), Kirkkohallitus sekä neljä Punaisen Ristin piiritoimistoa: Oulun piiri, Länsi-Suomen piiri, Varsinais-Suomen piiri ja Kaakkois-Suomen piiri.
Punainen Risti tukee maahanmuuttaneita
