1910-luku – Suomi itsenäistyy ja sotii

Euroopassa kuohui 1910-luvulla. Ensimmäinen maailmansota syttyi 1914 temmaten mukaansa myös Venäjän. Sodasta tuli ennenäkemättömän tuhoisa ja se kesti paljon pidempään kuin oli odotettu. Sodan aiheuttamaa järkytystä voimisti viimeiseen asti elänyt usko siitä, ettei Euroopassa enää käytäisi sotia.

Venäjä taisteli ympärysvaltojen puolella akselivaltoja (Saksa, Itävalta-Unkari ja Italia) vastaan. Ympärysvallat voittivat, mutta sodan loppuvaiheessa käynnistyi Venäjällä vallankumous, jossa ensin maaliskuussa 1917 syrjäytettiin tsaarinvalta ja marraskuussa vallan ottivat kommunistit.

Vuoden 1917 käänteet käynnistivät Suomessa tapahtumasarjan, joka johti maan itsenäistymiseen vuoden lopulla ja tammikuussa 1918 koko alkuvuoden kestäneeseen kansalaissotaan.

Poliittiset vastakohtaisuudet kärjistyivät Suomessa vuoden 1917 aikana ja johtivat seuraavan vuoden alussa yhteentörmäykseen. 28.1.1918 "punaiset" suorittivat vallankaappauksen Helsingissä ja "valkoiset" aloittivat Vaasasta käsin venäläisten joukkojen aseistariisumisen.

Koko kevään jatkuneet taistelut kulminoituivat Tampereen valtaukseen huhtikuussa ja sota päättyi vähän myöhemmin valkoisten voittoon.

Vasta sodan päätyttyä Suomessa päästiin kunnolla järjestelemään itsenäisen maan tarvitsemaa hallintoa. Samana vuonna solmittiin myös maailmansodan päättänyt aselepo.

Sotavankeja vaihdetaan Torniossa

Venäjä ja keskusvallat (Saksa, Itävalta-Unkari ja Italia) taistelivat vastakkain itäisessä Euroopassa kulkevalla rintamalinjalla. Pitkän sodan aikana molemmat ottivat tuhatmäärin sotavankeja. Haavoittuneita ja sairastuneita sotavankeja vaihdettiin Tornion kautta vuosina 1915-1918 yhteensä yli 63 463 henkeä.

Vangit olivat kurjassa kunnossa ja satoja heistä kuoli vaihtopaikan yhteydessä toimineessa sairaalassa, jossa työskenteli suomalainen henkilökunta. Vaihdon käytännön järjestelyistä vastasi Venäjän Punainen Risti, ja Torniossa toimi Suomen Punaisen Ristin siirtosairaala.

Punaiset ja valkoiset yhdessä SPR:n riveissä

Suomen Punaiselle Ristille sisällissota oli uusi tilanne. Yhdistys oli aiemmin toiminut Venäjän armeijan lääkintähuollon osana, mikä oli selkeää. Nyt vastakkain taisteli kaksi suomalaisten sotajoukkoa.

Yhdistyksen väen poliittiset sympatiat olivat valkoisten puolella, mutta Punainen Risti päätti hoitaa sairaaloissaan molempien sotajoukkojen sotilaita. Myös punaisten puolella esiintyi aluksi epäluuloja, mutta järjestö sai lopulta työrauhan.

SPR aloitti työnsä Helsingissä, Turussa, Vaasassa, Hämeenlinnassa ja Tampereella, josta tuli yhdistyksen sodanaikaisen toiminnan keskuspaikka. Tampereelle perustettiin mm. 145-paikkainen sotasairaala, ja lähes kaikki paikalliset lääkärit ja sairaanhoitajat ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi Punaisen Ristin hoitotehtäviin.

Koko maahan järjestettiin yli 1100 sairaspaikkaa, useita sairaankuljetuskeskuksia, poliklinikoita sekä kymmeniä lääkärijohtoisia sidontapaikkoja ja lääkäriryhmiä.

Satojen lääkäreiden ja sairaanhoitajien lisäksi yhdistyksen katastrofityöhön osallistui tuhansia muita vapaaehtoisia. Apua saatiin myös Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Venäjän Punaisilta Risteiltä.

Lue: Punainen Risti ja sisällissota

Sotasairaalat Vilnaan ja Varsovaan

Ensimmäinen maailmansota velvoitti myös Suomalaista yhdistystä haavoittuneita ja sairastuneita sotilaita varten. Yhdistys varusti 100-paikkaisen kenttäsairaalan, jonka johtoon tuli Richard Faltin. Kenttäsairaala sijoitettiin jo syksyllä 1914 Vilnaan Liettuaan, missä se sai hoidettavikseen kaikkein hankalimpia kirurgisia potilaita.

Suomen Teollisuudenharjoittajien rahoittamana yhdistys varusti vielä toisen 118-paikkaisen kenttäsairaalan, joka sijoitettiin Varsovaan. Potilaita hoidettiin yhteensä melkein 5700, ja hoitopäiviä kului noin 150 000. Sairaalat kutsuttiin kotiin vuonna 1917, jolloin levottomuudet Venäjällä ja Suomessa alkoivat lisääntyä.

Suomen Punainen Risti viralliseksi nimeksi

Suomalainen yhdistys haavoittuneita ja sairastuneita sotilaita varten käytti itsestään jo ensimmäisen maailmansodan aikana epävirallisesti nimeä Suomen Punainen Risti. Tuolloin yhdistys toimi vielä Venäjän Punaisen Ristin alaisena.

Nimenmuutos tuli ajankohtaiseksi Suomen itsenäistyttyä ja se toteutettiin vuonna 1919, jolloin vanha yhdistys muodollisesti lopetettiin. Sen tehtävää jatkamaan perustettiin uusi yhdistys nimellä Suomen Punainen Risti.

Sääntöuudistuksiin oli muutenkin aihetta, sillä kansainvälinen Punainen Risti laajensi 1919 toimintaansa sota-ajan lääkintähuollosta rauhanajan tehtäviin. Uudistus oli suuri ja se oli otettava huomioon myös kansallisten yhdistysten säännöissä.

Ensimmäinen osasto Tampereelle

Yhdistys perusti alaosastoja ensimmäistä kertaa Turkin sodan aikoina 1877, mutta ne jäivät lyhytaikaisiksi. Vasta toisen maailmansodan jälkeen osastoverkosta tuli koko maan kattava ja vakiintunut.

Nykyisellä Suomen Punaisen Ristin Tampereen osastolla on hallussaan erikoinen ennätys: se on perustettu kolme kertaa. Ensimmäinen oli vuonna 1914 ensimmäisen maailmansodan aikana, mutta ponnistus jäi väliaikaiseksi.

Uudelleen toiminta käynnistettiin sisällissodan puhjettua alkuvuodesta 1918. Tällä kertaa työtä jatkettiin vuoteen 1937, jolloin järjestöuudistukset pistivät pisteen toiminnalle. Vuonna 1950 uudistettiin koko järjestörakenne, ja silloin osasto perustettiin kolmannen kerran.

Siirry tästä seuraavaan vuosikymmeneen