1990-luku – Suomi lamassa, Itä-Euroopassa soditaan

Itä-Euroopassa 1980-luvulla alkanut kehitys johti ns. sosialistisen leirin murenemiseen. Neuvostoliiton kärjistyneet sisäiset ongelmat heikensivät ratkaisevasti sen mahdollisuuksia valvoa etupiiriinsä kuuluneiden valtioiden kehitystä.

Neuvostoliitossa ja muissa Itä-Euroopan sosialistisissa valtioissa aloitettiin poliittiset uudistukset ja lähes jokaisessa maassa luovuttiin sosialismista.

Sosialistisen järjestelmän puutteita kärjisti useissa maissa sosiaalisen turvaverkon romahtaminen, sillä uuden sosiaali- ja terveydenhuollon rakentaminen otti aikansa. Itä-Euroopasta tuli lyhyessä ajassa kansainvälisen Punaisen Ristin avustustoimien kohde.

Avustustoimet lisääntyivät myös Keski-Aasiassa entisten neuvostotasavaltojen itsenäistyessä.

Kosovo avaa suomalaisten kukkarot

Sosialistinen Jugoslavia kuului toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton etupiiriin. Kansallisesti ja uskonnollisesti hyvin kirjavaa Jugoslaviaa yhdisti maan hallitsija Josip Broz Tito.

Titon kuoleman ja Neuvostoliiton hajoamisen myötä pitkään kyteneet eripuraisuudet nousivat pintaan Jugoslaviassa. Maa hajosi pieniksi valtioiksi ja ajautui melkein koko 1990-luvun kestäneisiin sotiin.

Keväällä 1999 Serbian ja Jugoslavian joukot taistelivat Kosovossa, jota myös Nato alkoi pommittaa. Maailmalle alkoi pääsiäisen tienoilla tulvia uutiskuvia rajojen yli pakenevista albaaneista.

Suomessa Punainen Risti käynnisti keräyksen, joka tuotti jo ensimmäisen kuukauden aikana 40 miljoonaa markkaa ja kokonaissummaksi kertyi 54 miljoonaa markkaa. Kosovon auttamisesta tuli 1950-luvun Unkarin operaation verrattava kansalaisliike.

Tiedotusvälineet tukivat keräystä ja monet kansalaisjärjestöt luovuttivat saamiaan lahjoituksia Punaiselle Ristille kanavoitavaksi avustustyöhön. Alueelle vietiin mm. telttoja, vaatteita, saippuaa ja kaksi terveyskeskusta. Suomalaiset avustustyöntekijät pysyivät alueella pitkään vielä kevään 1999 jälkeen.

Yhteistyötä yli itärajan

Olojen kurjistuminen Neuvostoliitossa tiivisti itänaapurimme ja Suomen Punaisen Ristin yhteistyötä 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Tiedot Venäjän heikosta elintarviketilanteesta johtivat Pohjoismaiden Punaisten Ristien arviointimatkoihin Suomen lähialueelle yhdessä Venäjän Punaisen Ristin kanssa vuonna 1991.

SPR ryhtyi avustustoimiin, ja vuonna 1992 suomalaiset veivät rajan taakse lääkkeitä ja elintarvikkeita. 1990-luvulla Punaisten Ristien yhteistyö monipuolistui. Humanitaarisen avun lisäksi siihen kuului mm. lähialueiden katastrofivalmiuden kehittämistä ja piirien yhteistyötä.

Apu perille vaikka aasin selässä

Suomen Punainen Risti lähetti ensimmäisen kenttäsairaalansa jo 125 vuotta aiemmin Kaukasukselle. Myöhemmin kirurginen kenttäsairaala sodan uhreja varten lähetettiin mm. Keniaan 1980-luvulla sekä Irakiin Kurdistaniin 1991.

1990-luvulla havahduttiin siihen, ettei avustustoiminta aina ollut riittävän nopeaa ja tehokasta. Kansainvälisen Punaisen Ristin ja kansallisten yhdistysten suunnittelutyön tuloksena syntyivät katastrofivalmiusyksiköt (Emergency Response Units, ERU): terveysasema, yleissairaala, viestintä- ja logistiikkayksiköt sekä vesi- ja sanitaatioyksikkö.

SPR:n katastrofivalmiusyksikköjä ovat neljä terveysasemaa, yleissairaala sekä kirurginen sairaala. Ne pakataan lähtövalmiiksi 20-60-kiloisiin laatikoihin, jotka kevyen painonsa ansiosta saadaan vaikeakulkuiseenkin avustuskohteeseen vaikka aasin selässä.

SPR vei kaksi terveysasemaa Albaniaan Kosovon avustusoperaatiossa 1999 sekä yleissairaalan Intian maanjäristysalueelle keväällä 2001.

Kohti monikulttuurista Suomea

Pakolaiskiintiökäytäntö velvoitti Suomen vastaanottamaan pakolaisia aiempaa enemmän 1980-luvulla. Suomen Punainen Risti järjesti vastaanoton ja ensihuollon.

1990-luvun alussa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrät nousivat nopeasti. Itä-Euroopan poliittiset mullistukset höllensivät liikkuvuutta rajoittaneita esteitä. Vuosina 1990-1993 vastaanotettiin yli 2000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa.

SPR perusti eri puolille maata toistakymmentä vastaanottokeskusta. Tulijoiden määrät eivät sellaisenaan olleet suuria, mutta lisäys oli yli kymmenkertainen aikaisempiin vuosiin.

Ensimmäisten joukossa tuli paljon somaleja, jotka antoivat hetkellisesti kasvot pakolaisuudelle. Ulkomaalaisiin tottumattomat suomalaiset kohdistivat heihin myös epäluulonsa.

Viranomaiset ottivat jatkossa hoitaakseen SPR:lle kuuluneita ensivaiheen tehtäviä ja järjestö keskittyi maahanmuuttajien tukipalveluihin, monikulttuurisuustyöhön ja suvaitsevaisuuden edistämiseen.

Lue myös: Sata vuotta apua pakolaisille

Lisätietoa nykypäivän vastaanottotoiminnasta ja Punaisen Ristin avusta maahanmuuttajille

Turvatalo tarjoaa yösijan

Suomessa havahduttiin 1980-luvun lopulla jopa päiväkausia kaduilla aikaansa viettävien nuorten tilanteeseen.

Selkiintymätön elämäntilanne yhdistettynä satunnaisiin yösijoihin ja kadulla elämiseen johtivat helposti muihinkin ongelmiin. Nuoret tarvitsivat kriisitilanteissa lyhytaikaista majoitusta.

Ongelmat olivat helpoimmin havaittavissa Helsingissä, jossa Punainen Risti aloitti 1990 Turvatalokokeilun. Turvatalossa tarjottiin yöpuu ja tilaisuus oman tilanteen selvittämiseen.

Kokeilu vakiintui ja levisi 1993 Tampereelle, 1994 Turkuun ja Vantaalle sekä vuonna 2000 Espooseen.

Lama tuo hädän lähelle

1990-luvun alun lama romahdutti monen suomalaisen elintason. Työttömien määrä nousi ennätyslukemiin. Sosiaalipalveluja karsittiin ja suuri joukko ihmisiä oli joutumassa oman onnensa varaan.

Punaisen Ristin ja Stakesin tekemät tutkimukset laman vaikutuksista osoittivat avun tarpeen kasvaneen maassamme. Niinpä SPR lisäsi vuosikymmenen mittaan voimakkaasti kotimaanapua.

Järjestö aloitti lama-aikana ruoka-avun jakamisen. Edellisen kerran yhtä mittavaa ruoka-apua annettiin 1968-1969 taloudellisen laskukauden aikana. Sekä kotimaan että ulkomaan avun kasvava tarve johtivat Punaisen Ristin etsimään uudenlaisia tapoja lähestyä suomalaisia.

Punaisen Ristin omaishoitajien auttamistoiminta aloitettiin vuonna 1993. Tarkoituksena oli tarjota omaistaan hoitaville vaihtoehtoja omaishoitoasetuksen mukaisten vapaapäivien pitämiseksi.
Lue historiikki: Omaishoitajien rinnalla – Punainen Risti 20 vuotta omaishoitajien tukena

SPR järjesti 1990-luvulla useita vaatekeräyksiä, joista suurin oli 1995. Hyvä Joulumieli -keräys suomalaisille lapsiperheille järjestettiin ensimmäisen kerran 1997. Järjestön internet-sivut avattiin 1996. Sivuilla oli mahdollista tehdä lahjoitus netin välityksellä, ensimmäisenä maailmassa.

Tukea onnettomuuden järkytyksiin

Henkisen tuen tarve katastrofitilanteissa konkretisoitui Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen yhteydessä 1976 ja asiaan ryhdyttiin kiinnittämään entistä enemmän huomiota.

1990-luvun alussa SPR kehitti henkistä tukea yhdessä Suomen Mielenterveysseuran ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa katastrofipsykologian mahdollisuuksia hyödyntäen.

Yhteistyön tuloksena perustettiin katastrofipsykologien ryhmä, joka antoi onnettomuuksien järkyttämille pikaista apua pyrkien näin ehkäisemään trauman syntymisen.

Ryhmän ensimmäiset mittavat tehtävät olivat Sally Albatrossin karilleajossa mukana olleiden sekä Estonia-onnettomuudesta selvinneiden matkustajien auttaminen vuonna 1994. Työmuoto vakiinnutti nopeasti paikkansa.

Estonian tragediassa lähes 1000 uhria

Useimmat Suomessa tapahtuneet tuhoisat suuronnettomuudet ovat olleet joko tulipaloja tai liikenneonnettomuuksia. 1990-luvun puolivälissä tapahtui useita suuronnettomuuksia laiva- ja junaliikenteessä. Järkyttävin niistä oli autolautta Estonian uppoaminen Suomenlahdella 28.9.1994.

Estonian yli 1100:sta matkustajasta ja miehistön jäsenestä saatiin pelastettua 137, suurin osa Suomeen. Varsinaisen pelastustyön suorittivat viranomaiset.

Suomen Punainen Risti auttoi pelastuneita järjestämällä heille majoituksen, muonituksen, vaatetuksen ja henkisen tuen, viimeksi mainitun yhteistyössä katastrofipsykologien ryhmän kanssa.

Järjestö organisoi myös pelastuneiden kotimatkat Suomesta. Hukkuneista suurin osa oli virolaisia. Heidän omaistensa tukemiseksi SPR järjesti keräyksen, joka tuotti 3,2 miljoonaa markkaa.

Suomalaiset auttoivat myös Viron Punaista Ristiä henkisen tuen organisoimisessa Viroon. Viron yhdistys perusti myös oman katastrofirahastonsa tässä vaiheessa.

1990-luvun loppupuolella tapahtui kaksi tavallista suurempaa junaonnettomuutta. Yöpikajuna suistui raiteilta Jokelassa 1996. Onnettomuudessa kuoli neljä ja loukkaantui 47 ihmistä.

Juna suistui kiskoilta myös Jyväskylässä 1998 aiheuttaen 10 ihmisen kuoleman. Molemmilla kerroilla Punainen Risti järjesti onnettomuudessa olleille ensihuoltoa ja henkistä tukea.

Siirry tästä seuraavaan vuosikymmeneen