Sodat

Maailmassa oli vuonna 2020 käynnissä runsaat sata aseellista selkkausta eli sotaa.

Nykyisin sodat ovat harvoin puhtaasti valtioiden välisiä.

Usein kyse on jonkinasteisesta sisällissodasta, jossa aseelliset ryhmittymät taistelevat valtiota vastaan tai keskenään. Saman valtion sisällä voi olla käynnissä useita väkivaltaisia selkkauksia. Erilaisia, eri periaattein toimivia aseellisia ryhmiä voi olla lukuisia.

Sodat ovat myös yhä pitkäkestoisempia: yli miljardi ihmistä asui vuonna 2020 maassa, jossa on meneillään pitkäkestoinen kriisi.

Siviilit pakenevat

Sodasta kärsivät eniten useimmiten siviilit. Taisteluita käydään yhä useammin kaupunkialueilla. Kun osapuolet käyttävät tiheästi asutuilla alueilla räjähtäviä aseita, kuten kranaatteja, ohjuksia tai tykistötulta, uhreista jopa 90 prosenttia on siviilejä.

Katastrofeina sodat poikkeavatkin luonnononnettomuuksista etenkin siinä, että niiden aiheuttamat tuhot ovat suoraa seurausta ihmisen toiminnasta. Myös avustustyö on sotatilanteissa haastavampaa väkivallan uhan ja yleisen turvattomuuden vuoksi.

Taistelut vaativat ihmishenkiä ja aiheuttavat vammautumisia, mutta myös niiden psykologiset vaikutukset ovat vakavat.

Lisäksi sota estää mahdollisuudet elää tavallista arkea. Sodissa tuhoutuu siviileille elintärkeitä palveluita, kuten sähkön- ja vedenjakeluverkostoa, teitä ja terveyspalveluita. Aikuisten on vaikea päästä harjoittamaan normaaleja elinkeinojaan, eivätkä lapset välttämättä pääse kouluun.

Palveluiden romahtaminen ja yleinen köyhtyminen johtaa usein nälkään ja tautiepidemioihin. Ilmastonmuutos lisää sodista kärsivien ihmisten haavoittuvuutta entisestään.

Sodat johtavat myös pakolaisuuteen. Väkivalta tai sen uhka on tutkitusti maailman yleisin syy siihen, miksi ihmiset jättävät kotinsa. Useimmat ihmiset pakenevat kotimaansa sisällä.

Suurin osa ei päädy pakolaisleireille vaan esimerkiksi sukulaisten ja tuttavien luo. Pakenemaan joutuminen asettaa heidät usein entistä vaikeampaan asemaan.

Punainen Risti auttaa

Ensimmäinen Punainen Risti perustettiin 1800-luvulla nimenomaan auttamaan sodassa haavoittuneita. Työ jatkuu tänäkin päivänä.

Punaisen Ristin perustehtäviin kuuluu siviilien, sodissa vangittujen ja haavoittuneiden auttaminen ja suojeleminen sekä kansainvälisten sodan oikeussääntöjen edistäminen.

Punainen Risti vierailee sodissa vangittujen luona ja valvoo heidän olojaan, etsii kadonneita perheenjäseniä, yhdistää perheitä ja välittää viestejä.

Punainen Risti levittää tietoa kansainvälisistä sodan oikeussäännöistä eli humanitaarisesta oikeudesta. Se valvoo sääntöjen noudattamista ja pyrkii edistämään niiden kunnioitusta. Sodan oikeussäännöissä turvataan muun muassa humanitaarisen avun asema.

Punainen Risti muun muassa jakaa sodista kärsiville ruoka-apua, vettä ja muita perustarpeita, antaa terveyspalveluita, auttaa ihmisiä rakentamaan elinkeinonsa uudelleen ja tekee miinojen vastaista työtä.

Apu jaetaan aina humanitaaristen tarpeiden perusteella niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Sotien kesto ja niiden aiheuttamat tuhot ovat niin merkittäviä, että pelkkä humanitaarinen apu ei kuitenkaan ole riittävää. Sodan keskellä elävien yhteisöjen auttaminen edellyttää myös pitkäaikaisia toimia, joilla turvataan esimerkiksi elinkeinot ja palvelut.