Anonyymiä apua verkossa

Lähdin tutustumaan Sekasin-chattiin vaimoni ehdotuksesta. Olin aiemmin harkinnut nuorten kanssa tehtävää vapaaehtoistyötä, esimerkiksi tukihenkilötoimintaa, mutta pitkäaikainen sitoutuminen vastuulliseen rooliin ilman aiempaa kokemusta ei tuntunut itselleni luontevalta.

On ollut lohdullista huomata, miten monenlaisten ihmisten kanssa voi 45 minuutissa päästä hyvään keskusteluyhteyteen.

Sekasin-chatin perehdytysvaiheessa huomasin pian, että nuorten mielenterveystyö on se ala, josta haluan oppia lisää ja jolla haluan toimia vapaaehtoisena auttajana.

Alussa tärkeä oivallus oli, että omaa kielenkäyttöä ei chatissa tarvitse yrittää mukauttaa nuorekkaammaksi tai puhekielisemmäksi kuin mitä se luontevasti on. Olen tottunut kirjoittamaan melko muodollisella yleiskielellä. Hymiöitä käytän harvakseltaan – tuskin päivittäin.

Uutta oli opetella kirjoittamaan sellaiset reaktiot, jotka kasvokkain tai puhelimessa keskustellessa hoituvat eleillä tai äännähdyksillä, kuten: ”Ymmärrän, mitä tarkoitat.” Olennaista on myös ilmaista, jos ei ymmärrä.

Päivystäjänä on ollut lohdullista huomata, miten monenlaisten ihmisten kanssa voi 45 minuutissa päästä hyvään keskusteluyhteyteen ja osallistua luottamuksellisen asian pohtimiseen.

Vaikka monesti yhteydenoton syynä on tilanne, josta päivystäjällä ei ole henkilökohtaista kokemusta, on taustalla usein jokin yleisinhimillinen tunne tai huolenaihe, johon kuka tahansa voi samastua.

Mielestäni tärkeää on hyväksyä se, että Sekasin-chatin perussisältö on keskusteluapu – ei enempää eikä vähempää – eivätkä nuoret yleensä muuta odotakaan. Anonyymi palvelu, johon voi ottaa yhteyttä ilman ennakkovalmisteluja, saattaa olla juuri se kontakti, jota nuori tarvitsee tunnistaakseen oman tilanteensa ja saadakseen tukea omille, ratkaisuun pyrkiville ajatuksilleen.

Mahdollisuus esiintyä nimettömänä ja kirjallisesti on ratkaisevasti madaltanut myös omaa kynnystäni vapaaehtoistoimintaan.

– Tuomas, Sekasin-chatin vapaaehtoinen